Projektista
Projektin aikana olen kohdannut eri-ikäisiä hyvinkääläisiä kahviloissa, tapahtumissa, palvelutaloissa ja kaupungin eri puolilla Kytäjällä asti.
Olen kuullut kertomuksia lapsuudesta, työstä, ystävyydestä, rakkaudesta, sodasta, muutoksesta ja paikoista jotka ovat olemassa enää muistoissa.
Osa tarinoista ulottuu vuosikymmenten ja jopa satojen vuosien taakse Hyvinkäänkylään ja Kytäjän kartanon ympäristöön. Aikaan, jolloin Hyvinkää vasta kasvoi kauppalasta kaupungiksi.
Toiset muistot ovat pieniä ja arkisia: koulumatkoja, tanssi-iltoja, ensimmäisiä työpäiviä, tuttuja katuja ja kohtaamisia, jotka ovat jääneet mieleen koko elämän ajaksi. On hätkähdyttävää huomata kuinka nopeaa muutos on. Muutama vuosikymmen joiden sisään mahtuu monta elämää ja paikkaa, jota ei enää ole.
Joissakin tarinoissa on kertojan nimi, toisissa ei. Kaikki tarinat ovat kuitenkin kaupunkilaisten suusta, osana meidän kaikkien yhteistä tarinaa.
Projektin lähtökohtana on ajatus siitä, ettei kaupungin historia muodostu vain vuosiluvuista, rakennuksista tai merkittävistä tapahtumista. Se muodostuu ihmisistä ja siitä, mitä he ovat nähneet, kokeneet ja muistaneet.
Jokainen muisto on osa suurempaa kokonaisuutta. Kun tarinat asetetaan rinnakkain, niiden kautta alkaa hahmottua kaupunki, joka ei näy tavallisessa kartassa. Se on eletty, koettu ja muistettu Hyvinkää.
Kerätyistä tarinoista rakentuu kirjallinen ja kuvallinen teos, jossa hyvinkääläisten omat äänet ovat keskiössä. Tarinoiden rinnalla kulkee oma kertojanääneni: havaintoni kohtaamisista, muistamisesta ja siitä, kuinka kaupunki alkoi projektin aikana näyttäytyä minulle uudella tavalla.
Yhdessä kerrottu on yhden kaupungin elämäkerta, joka kirjoitetaan yhdessä meidän kaupunkilaisten äänellä.
Suuret kiitokset Hyvinkään kaupungille mahdollisuudesta toteuttaa tämä projekti ja kulkea yhden kesän ajan kaupungin muistojen jäljillä.
Ennen kaikkea kiitos kuuluu kaikille hyvinkääläisille, jotka pysähtyivät kertomaan, muistelemaan ja jakamaan kanssani palan elämästään. Ilman teidän luottamustanne, avoimuuttanne ja tarinoitanne tätä kirjaa ei olisi syntynyt.
hauskoja faktoja hyvinkäästä
Hyvinkään asema oli monelle portti Amerikkaan
Hyvinkään kautta matkusti siirtolaisia kohti Hangon satamaa ja sieltä edelleen uuteen elämään Pohjois-Amerikassa.
Tavallinen asemalaituri saattoi siis olla jonkun viimeinen pysähdys Suomessa ennen valtameren ylitystä.
Hyvinkään keskusta syntyi osittain vankityöllä
Kun Helsinki–Hämeenlinna-rataa rakennettiin, Hyvinkäälle tuotiin noin 300 vankia pakkotyöhön. Heitä vartioivat kasakat.
Metsänvartijan majan ympärille syntyi vain vuodessa kaupunkia muistuttava asutus – nykyisen keskustan alku.
Suomen ensimmäinen lastentalo rakennettiin Hyvinkäälle
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvinkään alaosasto rakennutti vuonna 1924 Suomen ensimmäisen lastentalon.
Hyvinkää oli siis lasten ja perheiden palvelujen edelläkävijä jo yli sata vuotta sitten.
Keisari esti palokunnan perustamisen
Kun Villatehtaalla syttyi suuri tulipalo vuonna 1900, hyvinkääläiset halusivat perustaa vapaaehtoisen palokunnan.
Hanketta kuitenkin viivästytti keisari Nikolai II:n helmikuun manifesti, joka rajoitti kokoontumista.
Hyvinkään VPK perustettiin lopulta kaksi vuotta myöhemmin suutarimestarin kotona.